Yhdistyksen 50-vuotishistoriaa 1974-2024

Kemin kansallisten seniorien taival 1970-luvulta 2020-luvulle

Ensimmäinen vuosikymmen: toiminta käynnistyy

Kemin kansallisten seniorien yhdistys perustettiin maaliskuun 5.päivänä 1974. Perustava kokous pidettiin Kemin Suomalaisella Klubilla. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin talouspäällikkö Allan Väänänen.

Yhdistyksen ensimmäinen nimi oli Kemin Kansallinen Eläkeläisseura ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kemin kaupunki ja toiminta-alueena on Kemin kaupunki, Kemin maalaiskunta (nykyään Keminmaa), Simon ja Tervolan kunnat. Johtokuntaan päätettiin nimetä puheenjohtaja ja 10 jäsentä. Ensimmäinen puheenjohtaja oli talousneuvos Hannes Hietala. Yhdistyksen jäsenmäärä oli perustamisvaiheessa 29 ollen vuoden 1984 syksyllä 199.

Yhdistyksen kuukausitilaissudet olivat jokaisen kuukauden toisena tiistaina paitsi kesäkuukausia. Kokoontumisissa oli esitelmiä ajankohtaisista aiheista sekä myös jäsenten matkakertomuksia Kiinasta, Islannista, USA:sta ja Egyptin pyramidihaudoista. Yhdistyksellä oli myös laulukuoro, jota johti Irja Lohikoski. Kuoron toiminta loppui, kun hän muutti pois Kemistä.

Retkeily- ja virkistystoiminta oli vilkasta. Tehtiin teatterimatkoja Ouluun, Rovaniemelle ja Savonlinnan oopperajuhlille. Ruskaretket syksyihin olivat myös suosittuja.  Ulkomailla käytiin Israelissa, Roomassa ja Budapestissa. Matkojen johtajana toimi Irja Lohikoski. Osallistuminen matkoille oli ollut runsas ja mielenkiinto suuri.

Hengellisen toiminnan osalta pieni joukko jäsenistöstämme on osallistunut Kemin kaupunki seurakunnan naisten – ja ikämiespiirien toimintaan. Molemmat piirit ovat kokoontuneet seurakuntakeskuksessa joka toinen torstai.

Vuonna 1976 Aulis Ahokas Hyvinkäältä saapui johtokunnan kutsumana pitämään jäsenistölle kuntoutuskurssit. Ohjelma oli tehokas ja jäsenistöä kiinnostava. Kurssille osallistui kahtena päivänä yhteensä 150 jäsentä.
Keilailun harrastajat kokoontuivat kolme kertaa viikossa keilahallilla. Keilailu on sopiva urheilulaji ikämiehillekin. Touko -ja joulukuussa järjestettiin mestaruuskilpailut, joihin oli lahjoitettu kiertopalkinto.

Opintokerhotoiminnan aloittaminen oli vuoden 1981 kevätkokouksen vilkkaimpia keskusteluaiheita. Elli Kärkkään johdolla aloitettiin samana vuonna ruotsinkielinen keskustelukerho, vanhusten opintokerho. Ihmisestä – ihmiselle kerho toimi kaksi vuotta ja muuttui muistelokerhoksi. 
Vanhusten opintokerhon jäsenet olivat valmiita tarjoamaan apuaan, kun joku yhdistyksemme jäsen halusi ystävän tai lähimmäisen tukea yksinäisyyteen tai muuta ystävän tukea.
Muistelokerho kokoontui kerran kuukaudessa, jolloin jäsenet    muistelivat eri vuosikymmenillä sattuneita merkittäviä tapahtumia, käyttäytymistä, pukeutumista ja ruokailutapahtumia 1920 – luvulta lähtien. Yhdistyksellä oli myös kirjallisuuspiiri vuodesta 1981 lähtien, jota johti Tauno Tuormaa.

Yhdistys sai taloudellista tukea Kemin kaupungilta vuosittain noin 2300 markkaa. Kemin VPK:n säätiö on antanut kokoontumistilansa korvauksetta jäsen- ja kerhotilaisuuksiin.

Toinen vuosikymmen: yhteistoimintaa

Seuralla on oma tiedotuslehti, jolla tiedotetaan jäsenistölle seuran tapahtumista. toiminnasta, toimihenkilöistä ja eri toimikunnista.
Lapin Kansallisten Eläkeläisseurojen kokous pidettiin Tornion Kaupungin talolla. Tässä kokouksessa käsiteltiin Lapinpiirin perustamista neljän seuran kesken. Päätettiin, että päätös tehdään syksyllä 1985 Rovaniemen kokouksessa. Lapin Kansallinen eläkeläispiiri perustettiin
2.lokakuuta 1985 Kemin, Kemijärven ja Napapiirin KES:n kesken, Tornio jäi ulkopuolelle.

Kemin kaupungin sosiaaliviraston kutsukirje eläkelaisjärjestöjen yhteiseen kokoukseen 8.3.1985. Rolf Henriksson esitteli kokouksen pöytäkirjan. Päätettiin jäädä odottamaan jatkotoimenpiteitä. Kemin kaupungin sosiaalivirastolta on tullut kirje 23.8.1985 koskien eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan perustamista. Kokous pidettiin 30.elokuuta 1985.
Kemin eläkeläisseurojen yhteinen juhla pidetään vuosittain. Kultakin seuralta on ollut ohjelmaa. Paavo Partanen ja Milka Kivilinna on esittänyt lausuntaa. Lauluryhmä on myös esiintynyt. Tilaisuudessa 24.syyskuuta1985 oli 300 eri seurojen jäsentä.
Yhteistoimintaa on ollut Tornion Eläkeläisseuran kanssa vierailuilla Torniossa ja vastavierailuilla Kemissä.

Johtokunta on päättänyt laskea havuseppeleen sankarihaudalle Talvisodan päättymisen
45- vuotispäivänä yhdessä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa.

Vierailuja ja retkiä on tehty runsaasti vuosikymmenen aikana. Vuoden1985 helmikuussa tutustuttiin Kemin Teknilliseen Oppilaitokseen. Vuonna 1987 vierailtiin Keminmaan uudessa virastotalossa. Lappeenrannassa oli Kesäpäivät, jonne lähdettiin linja-autolla yhdessä Tornion ja Rovaniemeläisten kanssa. Jäseniä oli matkalla neljätoista.
Veteraanien koko maata käsittävät kirkkopäivät pidetään Kemissä 23.elokuuta 1997.Olemme silloin avustamassa järjestäjiä mahdollisuuksiemme mukaan.
Kesäpäivillä Turussa vuonna 1988 oli vastoinkäymisiä. Hallitus laittaa liitolle valituksen huonosta majapaikasta. Seuraavana päivänä joukkomme poistui Turusta. Kesäjuhlat ja kurssikeskuksen vihkiäisjuhlat jäivät näkemättä. Lauluryhmän jäsenet eivät esiintyneet. Myös iltajuhlassa oli RITZ-hotelissa jäsenemme saaneet olla ahtaudessa omissa oloissaan.
Retkeilykerho on järjestänyt vuosittain kymmenkunta retkeä ja vierailuja Lapin alueelle ja muualle Suomeen. Osallistujia on ollut 20–50.
Seura on tehnyt päätöksen hankkia viirin syksyllä 1985.
Talous on pysynyt vakaana. Vuoden 1988 tuloslaskelma osoittaa voitto 8243,14 mk
Seura jakaa vuosittain ansioituneille jäsenille maljakot nimeltään Pallasmaljakko ja Napapiirin maljakko.
Seuran 15-vuotisjuhla pidettiin 9.marraskuuta 1989 Merihovissa, Juhlassa jaettiin viisi Liiton hopeista ansiomerkkiä. 20-vuotisjuhla pidettiin 20.huhtikuuta 1994 Leipätehtaalla. Juhlapuheen piti liiton varapuheenjohtaja Helka Ristolainen. Hänen mielestään lappilaisen seuran toiminnassa näkyy jonkinmoinen lapin henki, joka etelästä puuttuu. Juhlassa jaettiin viisi liiton hopeista ansiomerkkiä.

Kolmas vuosikymmen: retkeilyä

Seuran kuukausikokoukset on pidetty Leipätehtaalla kaksi kertaa kuukaudessa. Tilaisuus aloitetaan laululla ja päätetään lauluun. Kuukausikokouksessa pidetään esitelmä jostakin ajankohtaisesta aiheesta. Esitelmän pitäjä on yleensä seuran ulkopuolinen henkilö.

Vuonna 1995 Retkeilykerho järjesti kaksi pitkää matkaa: toisen Kakskerrassa sijaitsevaan Kansallisen Eläkeläisliiton kurssi ja lomakeskukseen. Toinen Retki tehtiin 15–18.8 1995 Nordkappiin Norjaan. Onnistuneeseen retkeen osallistui 41 seuramme jäsentä.

Vuonna 1996 tehtiin Viron kiertoajelu 29.5–2.6 1996.  Kiertoajelu alkoi Tallinnasta, jossa majoituttiin. Seuraavana päivänä ajettiin kohteille Paldiski- Haapsalu- Saarenmaa. Kaikki historillisia paikkoja Virossa. Seuraavana päivänä oli kiertoajelu Saarenmaassa. Kesäkuun 1.päivännä kylpyläkaupunki Pärnuun, jossa kaupunkikiertoajelu ja tutustuminen TERVIS
 Kylpylään. Matkalle osallistui 50 seuramme jäsentä.
Vuonna 1998 tehty retket Ahvenanmaalle paikallisen oppaan johdolla. Sallan retki tehtiin syyskuussa ruska-aikaan. Retkelle oli osallistujia 62 seuran jäsentä.

Vuonna 1999 Stora Enso järjesti metsäretken maaliskuussa. Retki kiinnosti jäseniämme, sillä se oli täyteen varattu. Kesäkuussa 1999 tehtiin kesäretki Hämeenlinnaan. Matkalla käytiin Iittalan lasimuseossa. Tehtiin laivamatkaHämeenlinna -Visavuori- Lempäälä. Kotimatkalla poikettiin Keskisen kauppakeskukseen Tuurissa.  

Vuonna 2000 kesäkuussa oli matkakohteena Valamon luostari Venäjällä. Matkalla tutustuttiin luostarialueeseen, joka sisälsi mm. Vapahtajan Kirkastumisen kirkon. Veljeshautausmaan, tsasounan, ikonikokoelman, luostarin elinkeinoista kertovan näyttelyn ja Igumenien hautausmaan. Seuraavana päivänä lähdettiin laivalla Niikananlahteen, jossa oli kirkkokonsertti Ylösnousemuksenskiitan kirkossa. Osallistujia oli 38   jäsentä.

Rovaniemelle lähdettiin katsomaan Viulun soittaja katolla marraskuussa 2004. Tähän näytökseen oli lähtijöitä 42.

Seuran 25-vuotisjuhla oli Leipätehtaalla huhtikuussa 1999. Juhlapuheen piti Väinö Kuiri. Hän sanoi juhlapuheessaan ” Lapin piirin suurin ja komein yhdistys, kun katson teitä rakkaat seniorit” ja hän totesi ”Tosi on”.
30-vuotisjuhlia vietettiin Kemin Leipätehtaalla lokakuussa 2004. Senioriliiton puheenjohtaja Ritva Laurila oli saapunut juhlapuhujaksi. Ritva Laurila kertoi juhlapuheessaan tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvisi, että ikääntyvät odottavat yhdistyksiltä ennen kaikkea virkistävää toimintaa ja mukavaa yhdessäoloa. Tässä ohjelmatarjonnassaan tuntuu Kemin yhdistys onnistuneen oivallisesti, koska uusia jäseniä tulee jatkuvasti toimintaan, päätteli juhlapuhuja.

Neljäs vuosikymmen: vilkasta kerhotoimintaa

Vuoden 2005 kerhot ja niiden vetäjät

Yhdistyksessä toimii kuusi itsenäistä kerhoa, joilla on omat vetäjät, toimihenkilöt ja kirjanpitäjät. Kemin Kansalliset Seniorit, kerhot:
Retkeilykerhon vetäjä                           Maija-Liisa Kerovirta
Seniorien lauluryhmävetäjät            Terttu-Liisa Juusti ja Kaisa Valtonen
Liikuntakerho vetäjä                             Veijo Laurikainen
Käsityökerho vetäjä                               Maija Taponen
Kirjallisuuspiiri vetäjä                           Inkeri Lammassaari
Yhdistyksen ATK-sivuja ylläpitää ja päivittää Raimo Kupila. Hän oli myös piirin ATK-sivujen ylläpitäjä.

Käsityökerho Näprääjät   

Kemin seniorien pitkäaikainen kerho Näprääjät on toiminut keskeytymättä yli kaksikymmentä vuotta. Vaihtoa on tietysti tapahtunut vetäjissä ja kerholaisissa, mutta hitaassa tahdissa. Mikä saa näprääjät tulemaan joka maanantai parituntiseen viikko kokoukseen valmistelemaan käsitöitä, joiden myyntituotto lahjoitetaan senioriyhdistyksen hyväksi. Maanantain viikkotapaaminen on osallistujille virkistävä tilaisuus, koska todella pidämme käsitöistä. Rupattelemme, kahvittelemme ja näpräämme tässä tutussa joukossa. Teemme myös näpräystä kotona, esimerkiksi ompelukoneella. Useat kutovat sukkaa tai virkkaavat telkkarin äärellä, kun ovat siihen tottuneet
Tuotteet valmistuvat myyntiin kuukausi tapahtumien yhteyteen. Materiaalit saadaan enimmäkseen lahjoituksina, sillä kaikilla on komeroissa kangaspaloja ja lankoja, joista mielellään luopuu. Yksi kerhon johtoajatuksista opetella aina jotain uutta. Käsintehdyillä korteilla on jatkuva sesonki kautta vuoden.
Kannuste: Kun työt ovat valmiina näprääjillä ja kansa ostaa niitä. On hienoa tehdä tuotteita, joita muutkin arvostavat.
Näprääjien maanantai kokoontumiset ovat jatkuneet säännöllisesti vuosittain. Tuotteita on kaupattu kuukausikokousten yhteydessä ja eri messutapahtumissa. Myyntituloilla on katettu mm. pikkujoulujen kuluja.

Retkeilykerho

Kerho kokoontuu kerran kuussa suunnittelemaan matkoja, jonka lisäksi toteutamme suunnitellut matkat. Retkeilykerho on ollut hyvin aktiivinen. Se järjestänyt matkoja eri puolille Suomea, Baltian maihin, Neuvostoliittoon ja eri maihin Euroopassa. Teatterimatkat se järjestää pääsääntöisesti itse. Muille matkoille pyydetään tarjouksia matkatoimistoilta ja paikallisilta matkan järjestäjiltä. Matkoille ja teatteriesityksiin on aina ollut runsas osallistujajoukko, johtuen mielenkiistoisista esityksistä ja paljon nähtävyyksiä sisältyvistä   matkoista. Tapahtumia on ollut kuukausittain syyskuusta toukokuuhun. Matkat ja teatterikäynnit ovat jatkuneet säännöllisesti seuraavankin vuosikymmenen aikana.

Kirjallisuuspiiri

Kirjallisuuspiiri kokoontuu kerran kuukaudessa. Kirjallisuuskerhon vetäjä kertoi kirjailijan elämän kerrasta, kirjan sisällöstä ja kirjan henkilön esimerkiksi Mannerheimin ruokatavoista ja – tottumuksista. aiheiksi. Tapaamisen aiheiksi vetäjä oli vallinnut Mannerheimin yksityishenkilönä, Runebergin ja Frederikan, Aurora Karamansin, Maria Jotunin, Lutherin ja Katarinan ja monet muut. Vetäjä kertoi hyvin yksityiskohtaisesti henkilöiden elämäntarinoita   ja kirjan sisällöstä. 
Nykyään jokainen osallistuja valitsee kirjan ja kertoo siitä. Tämän jälkeen keskustellaan kirjan sisällöstä. Tapaaminen kestää kaksi tuntia.

Lauluryhmä

Lauluryhmä esiintyy sekä yhdistyksen tilaisuuksissa että muissa eläkeläisten tapaamisissa. Laulut valitaan vuoden aikojen mukaan. Nuotistoa hankitaan tutustumalla uusimpiin kaksi ja kolmiäänisiin sovituksiin. Terttu-Liisa Juustin tytär on sovittanut kuorolle lauluja, esimerkiksi Seniorin laulun Parhainta elämässä.
Lauluryhmä on lopetettu, johtuen laulajien ikääntymisestä.

Liikuntakerho

Liikuntakerho kävelee joka tiistai paitsi loma-aikoina. Vetovastuu siirtyi Laurikaiselle, koska edellinen vetäjä sairastui. Tämä kerho on vetäjän laji, koska olen pienestä pitäen liikkunut, kävellyt, juossut ja hiihtänyt myös kilpailuissa. Nimenä voisi juttukerho, sillä porinaa piisaa myös kävellessä. Kävellyn jälkeen poikettiin paikalliseen kahviin pullakahville. Se siitä kaloreista. Liikuntakerho on lopettanut toimintansa, koska kävelijöitä ei enää riittänyt tähän harrastukseen.

Yhdistyksen 35-vuotisjuhlaa vietettiin Kemin Leipätehtaalla juhlassa 8. marraskuuta 2009. Juhlapuhujana oli Senioriliiton varapuheenjohtaja Heikki Palola.
Juhlassa jaettiin Liiton yksi Kultainen ansiomerkki ja kolme hopeista ansiomerkkiä. Lisäksi jaettiin Lapin Senioripiirin standardi ja yksi kunniakirja. 
Yhdistyksen 40-vuotisjuhlia pidettiin Saarenotassa pikkujoulun yhteydessä 21.marraskuuta 2014 Juhlapuhujana oli yhdistyksen puheenjohtaja Marja-Leena Laitinen.
Ansiomerkkilautakunnan esitys juhlavuoden palkittavista: Yksi Liiton Kultainen ansiomerkki, kaksi Liiton Hopeista ansiomerkkiä, kahdeksan Ansiomerkkiä ja Lapin piirin standardi.
 
Viides vuosikymmen: Aivan hyvä vuosikymmen

Vuosikymmenen alkupuoliskolla toiminta jatkui vilkkaana. Kerhot toimivat aktiivisesti ja kuukausitapahtumissa oli ajankohtaisia esitelmiä eri aiheista. 
Suhteet ulospäin jatkuivat normaaliin tapaan Kemin Vanhusneuvoston, Kemin Seurakunnan ja Kemin kaupungin kanssa. Yhteydenpito muihin eläkeläisjärjestöihin on suurimmalta osalta tapahtunut henkilökohtaisella tasolla yksittäisten jäsenten toimesta. 
Lapin kansallinen senioripiiri juhli 5.9.2015 30-vuotistaivaltaan Rovaniemellä Potkurissa ja Korundissa. Samassa tilaisuudessa luovutettiin hopeinen ansiomerkki ja piirin standaari yhdistyksemme jäsenille.
Vuosi 2017 oli Suomelle juhlavuosi sen täyttäessä 100-vuotta. Sen kunniaksi pidettiin kuukausitapaamisissa joitakin esitelmiä Suomen maakunnista. Pikkujoulu päätettiin juhlistaa 100-vuotiaalle Suomelle.
Senioriliiton liittokokous pidettiin 16-18.6.2017 Rovaniemellä. Liitokokousedustajana oli yhdistyksestämme Mirja Kukka. Kokoukseen osallistui kuusi yhdistyksemme jäsentä. Näprääjät myivät käsityötuotteitaan kokouspaikalla. Liittokokous onnistui erinomaisesti sekä järjestelyjen ja tunnelman osalta kertoi Marja- Leena Laitinen.
Vuosikymmenen jälkipuoliskolla oli maailmanlaajuinen korona epidemiaa, jolloin Suomen valtio määräsi kokoontumiskiellon ja matkustamisrajoituksen 18.helmikuuta 2021 saakka. Viranomaiset myönsivät kuitenkin luvan vuosikokousten pitoon. Korona rajoitti yhdistyksen toimintaa huomattavasti vuoden 2021 aikana, koska kokouskielto koski yli kymmenen hengen kokoontumisia.
Toinen maailmaa järkyttävä tapaus oli Putinin Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022. Venäjä pommitti siviilikohteita säälimättä kaikkien sodankäyntisääntöjen vastaisesti.
Venäjän Suomen Natoon liittyvien uhkausten vuoksi Suomi päätti hakea Naton jäsenyyttä turvatakseen Suomeen mahdolliset Venäjän hyökkäyksen ja muut kiusanteot. Suomesta tuli liitokunnan 31.jäsenvaltio 4.huhtikuuta 2023.
Yhdistyksen 50-vuotisjuhlaa vietettiin viidenpiirin tapaamisen yhteydessä Haparanda Stadshotellissa. Yhdistyksen puheenjohtaja Marja-Leena Laitinen esitti 50-vuotishistoriikin. Liiton puheenjohtaja Kari Kantalainen piti tervehdyspuheen juhlivalle yhdistykselle. Kemin kansalliset seniorit jakoi ansioituneille jäsenille liiton kultaisen - ja kolme hopeista ansiomerkkiä.   Yhdistyksemme jäseniä oli juhlassa kaksikymmentä. Tornion senioriyhdistys vietti myös 50-vuotisjuhlaansa samassa tilaisuudessa.
Kuten viidesvuosikymmen ja neljä muuta ovat olleet hyvin suunniteltua ja vilkasta toimintaa. Kiitos tästä kuuluu aktiivisille kerhoille ja yhdistyksen jäsenille.
Tässä lyhyt kertomus Kemin kansallisten seiorien viisikymmenvuotisesta taipaleesta, joka toivottavasti jatkuu yhtä vilkkaana seuraavat viisikymmentä vuotta.

Kemin kansalliset seniorit ry
Seppo Taponen